keskiviikko 16. syyskuuta 2009
Kanarodut
Kanarodut
Kanarodut lajitellaan koon mukaan kevyisiin munijarotuihin, keskiraskaisiin yhdistelmärotuihin, raskaisiin lihantuottajarotuihin, koriste- ja taistelurotuihin. Ennen vuotta 1850 olemassa olleita rotuja kutsutaan vanhoiksi roduiksi erotukseksi 1800-luvun jälkipuoliskon kukoistuskautena syntyneisiin yhdistelmärotuihin. Vanhoihin rotuihin kuuluvat muun muassa cochin, malay, java, leghorn, plymouth rock, australorp ja new hampshire. Myöhemmät rodut ovat pääosin vanhojen rotujen risteytyksiä. Maailman yleisin rotu ja ylivoimaisin munija on valkoinen leghorn. Nykyiset tuotantokanat ovat useimmiten valkoisen leghorn -rodun risteytyksiä. Suomessa lihantuotannossa käytettävä broilerirotu on yleisimmin Ross-yhtiön kehittämä Ross 208 -hybridi. Suomalainen maatiaiskana on yksi Suomen uhanalaisimmista kotieläinroduista.
Maatiaiskana on Suomen uhanalaisimpia kotieläinrotuja. Sen juuret juontavat rautakaudelle ja se on sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin. Myöhemmin kana-aines on risteytynyt tuotujen rotukanojen kanssa, nykyiset maatiaiskanat ovat näiden risteytymien jälkeläisiä. 1960-luvulla kotoperäisen kanarodun luultiin kokonaan hävinneen, sillä uudet tuontirodut olivat parempine tuotanto-ominaisuuksineen vallanneet alaa. 1970-luvulla kuitenkin löydettiin Savitaipaleelta kanakanta, joiden hautomista poikasista sai alkunsa "savitaipaleen kana", Suomen yleisin maatiainen. Kanakantoja on nyt löydetty yli kymmenen, ja ne ovat saaneet nimensä löytöpaikan mukaan. Savitaipaleen kanan lisäksi tunnetaan muun muassa kiuruvetinen, Jussilan, Alhon, piikkiöläinen ja horniolainen kana. Kannat ovat säilyneet yksittäisten ihmisten säilytystyön tuloksena.
Lähde: wikipedia
Kanarodut lajitellaan koon mukaan kevyisiin munijarotuihin, keskiraskaisiin yhdistelmärotuihin, raskaisiin lihantuottajarotuihin, koriste- ja taistelurotuihin. Ennen vuotta 1850 olemassa olleita rotuja kutsutaan vanhoiksi roduiksi erotukseksi 1800-luvun jälkipuoliskon kukoistuskautena syntyneisiin yhdistelmärotuihin. Vanhoihin rotuihin kuuluvat muun muassa cochin, malay, java, leghorn, plymouth rock, australorp ja new hampshire. Myöhemmät rodut ovat pääosin vanhojen rotujen risteytyksiä. Maailman yleisin rotu ja ylivoimaisin munija on valkoinen leghorn. Nykyiset tuotantokanat ovat useimmiten valkoisen leghorn -rodun risteytyksiä. Suomessa lihantuotannossa käytettävä broilerirotu on yleisimmin Ross-yhtiön kehittämä Ross 208 -hybridi. Suomalainen maatiaiskana on yksi Suomen uhanalaisimmista kotieläinroduista.
Maatiaiskana on Suomen uhanalaisimpia kotieläinrotuja. Sen juuret juontavat rautakaudelle ja se on sopeutunut paikallisiin olosuhteisiin. Myöhemmin kana-aines on risteytynyt tuotujen rotukanojen kanssa, nykyiset maatiaiskanat ovat näiden risteytymien jälkeläisiä. 1960-luvulla kotoperäisen kanarodun luultiin kokonaan hävinneen, sillä uudet tuontirodut olivat parempine tuotanto-ominaisuuksineen vallanneet alaa. 1970-luvulla kuitenkin löydettiin Savitaipaleelta kanakanta, joiden hautomista poikasista sai alkunsa "savitaipaleen kana", Suomen yleisin maatiainen. Kanakantoja on nyt löydetty yli kymmenen, ja ne ovat saaneet nimensä löytöpaikan mukaan. Savitaipaleen kanan lisäksi tunnetaan muun muassa kiuruvetinen, Jussilan, Alhon, piikkiöläinen ja horniolainen kana. Kannat ovat säilyneet yksittäisten ihmisten säilytystyön tuloksena.
Lähde: wikipedia
keskiviikko 9. syyskuuta 2009
Kana on yleinen koti eläin
Kesykanat ovat lähtöisin Intiasta suomes kanoista on kehittynytpaikallisiin oloihin sopeutuvia kantoja eli lajeja. On olemassa munantuotantoontarkoitettuja kanarotuja ja maatiasrotuja.
Maatiaskanojen yhteen parveen kuuluu 5-20 kanaa. Kukko ilmoittaa kiekumalla ja mahtailemalla , että reviiri on vallattu. Kanat viestivät myös monin eri elein ja liikkein. Kana munii yhden munan päivässä. Kanat tykkää kuopia maata. Ne etsivät sieltä matoja ja etanoita. Kanat syövät myös siemeniä. Niiden ruuansulatus tarvitsee pikkukiviä.Kana osaa lentää mutta huonosti. Ensimmäiset elinviikot ovat hyvin tärkeitä.Silloin kehittyvät mm.luusto,verenkiertoelimet,vastuskyky tauteja vastaan ja höyhenpeite.Untuvikon paino noussee lähes viisinkertaiseksi kolmen viikon aikana.
Maatiaskanojen yhteen parveen kuuluu 5-20 kanaa. Kukko ilmoittaa kiekumalla ja mahtailemalla , että reviiri on vallattu. Kanat viestivät myös monin eri elein ja liikkein. Kana munii yhden munan päivässä. Kanat tykkää kuopia maata. Ne etsivät sieltä matoja ja etanoita. Kanat syövät myös siemeniä. Niiden ruuansulatus tarvitsee pikkukiviä.Kana osaa lentää mutta huonosti. Ensimmäiset elinviikot ovat hyvin tärkeitä.Silloin kehittyvät mm.luusto,verenkiertoelimet,vastuskyky tauteja vastaan ja höyhenpeite.Untuvikon paino noussee lähes viisinkertaiseksi kolmen viikon aikana.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)